Kansakoulumme

Kansakoulumme

keskiviikko 20. joulukuuta 2017

Joulun tunnelmaa keittiössä

Lupasin kertoa miten keittiön välitilan paneelit kestävät kosteutta. Nyt jouluna keittiölle tulee kolmas joulu. Miten niin aika menee nopeasti?! Nyt sitä vasta vauvan kanssa havahtuu siihen, että aika kulkee järjetöntä vauhtia ja vauvavuosikin on jo kohta ohi.

Välitilan paneelit ovat siis olleet paikallaan sen 3 vuotta ja edelleen näyttävät samoilta kuin silloin kun ne siihen laitettiin. Ajattelin jo silloin, että tuskin niihin niin paljon roiskuu mitään etteikö paneelipinta kevyttä pyyhkimistä kestäisi. Toki olen yrittänyt huomioida, että roiskeet siivotaan heti tuoreeltaan.


Kuvasta vasta huomasin, että tuo lampun raato on edelleen samanlaisena katossa.. pitäisikö sille ehkä tehdä jotain?


Kaksi pesuallasta on ollut tosi toimiva ratkaisu. Onneksi päädyttiin siihen remonttivaiheessa. Iduktioliesi on myös erittäin näppärä. Nyt huomaa kun keittiössä viettää paljon aikaa, että mikä on ollut fiksu valinta. Laskutilaa voisi olla enemmän, etenkin jääkaapin vieressä. Tämä ongelma tosin tiedettiin jo suunnitteluvaiheessa sillä myyjä siitä meille puhui. Kuitenkaan jääkaappia ei olisi saanut vastakkaiselle seinälle jos siihen viereen olisi laittanut tason. Puuhellalle on jätetty varaus jonka paikalla on tällä hetkellä pieni aamiasruokapöytä. Ihanaa olisi jos saisi hellan laitettua paikalleen lähitulevaisuudessa. Muitakin remonttihaaveita olisi taas tulevalle vuodelle, ihan uusia projekteja, mutta niistä tuonnenpana enemmän.





perjantai 15. joulukuuta 2017

Olohuoneen joulutunnelmia

Itsenäisyyspäivänä laitoin kuusen. En enää malttanut odottaa. kyllä joulukuusesta tulee se ihan viimeinen jouluntunnelma valoineen.


Vielä saa olla lahjat rauhassa, vaikka pikku konttaaja kyllä yrittääkin jo kovasti kuusen luo. Uskon ja toivon, että vauhti on vielä jouluun asti niin maltillinen, että ehdin vaihtaa Nuutin suuntaa lahjapaketeilta. Ensi jouluna ei tietysti voikaan enää laittaa lahjoja kuusen alle. Ensi jouluna Nuuti osaa varmasti odottaa jo joulupukkia :)

Viime viikonloppuna tein ensimmäisen piparkakkutaloni. En oikeastaan tiedä miksi en ole koskaan piparkakkutaloa tehnyt. Tykkään näpertelystä joten se oli oikein mieluisaa.


Edellisenä iltana piirtelin kaavat ja seuraavana päivänä paistoin ja koristelin talon. Olen tyytyväinen suunittelemaani malliin. Ensivuoden taloa sitten jo miettiessä. Täytyy tietysti kokeilla erilaista mallia.



Nappasin kuvan kirjastohuoneen oviaukosta jotta sain tälläisen laajan kuvan


Tässä näkyy kivasti kaikki neljä isoa ikkunaa. Meillä on kaunis näkymä tästä talviaikaan. Lumiset puut ovat oikein upeita heti ikkunoiden takana.


Tänä jouluna ei olla ostettu yhtään joulukoristetta tai teksiiliä. Vuosien saatossa on kertynyt kaikkea somistetta sellainen määrä, että niillä pärjätään, ja hyvä niin. Ihan kohta minulla on viimeiset päivät äitiyslomaa ja Tammikuun 5 päivä Nuuti tulee jo 9 kuukautta. Olen onnellinen siitä, että minun ei onneksi tarvitse laittaa pientä vielä hoitoon vaan jatkamme kotihoitoa.


Kukkia meillä on melkein aina. Jouluna paljon hyasintteja ja joulutähtiä, mutta myös leikkokukkia ja istutuksia kukkakaupasta. Viime jouluna hain oman kylän kukkakaupasta itselle ja lahjaksi tosi kauniit kukka-asetelmat. Samaan puotiin suuntaan myös ihan lähiaikoina hakemaan muutamat ihanat kukat.


Jouluun kuuluu myös vihreät mariskoolit karkkeineen ja pähkinöineen. 


 Kynttilät palaa meillä heti aamusta. Ihanaa kun on kotona ja voi sytytellä kynttilät päälle heti herätessään ja laittaa joulumusiikit soimaan.

Taas lähetettiin monta joulukorttia niinkun meillä on tapana. 
Meistä on kiva antaa ja saada kortteja ystäviltä ja sukulaisilta. Mukava tapa tälläiseen mailman aikaan kun kirjepostia tulee hyvin harvoin.


Laittelen vielä jouluntunnelmia kirjastohuoneesta, keittiöstä ja kylpyhuoneesta. Viikonloppuna on yhdet 1v synttärit ja kovasti joulusiivousta. Tulisipa säätiedot jo jouluaatoksi. Toivomme tietysti pitkästä aikaa valkoista joulua kevyellä pikkupakkasella. Menemme tunnelmalliseen ulkosaunaan jouluaatoksi mikäli ei ihan paukkupakkasia ole luvattu. Täytyy siis tässä kohtapuoliin suunnata pesuvälineiden kanssa jompaan kumpaan saunaan, ja viedä puhtaat laudeliinat joulusaunaa odottamaan.

torstai 14. joulukuuta 2017

Nuutin huone jouluisena

Meitä pidempään seuranneet blogin puolella ja minut tuntevat tietävät, että jos on joulu, se näkyy joka huoneessa.

Löysin Nuutille joulun muiksi juhlapäiviksi ihanan tonttuasun ja lakin. Tossut tulivat mukaan vielä extrana kun en malttanut jättää niitä kauppaan.

6kk kuvia olen kehystänyt vauvanhuoneeseen ja muualle taloon. Täällä on myös nuo ihanat ensikuvat jotka valokuvaaja otti jo synnytyssairaalassa.



Tallinnasta ostettiin kuvakehyksen reunassa oleva pyöreä laatta johon painettiin vauvan jalanjälki. Saatiin Nuutin kummeilta jo yksi, mutta sen kanssa kävi huonosti. Vauvan varpaissa oleva tarttumisrefleksi ja kipsi, johon saa painaa jalan vaan kerran = mahdoton yhtälö. Ostettiin sitten sellainen massa mihin voi painaa niin monta kertaa kun haluaa. Tähän massaan onnistui kuvan painanta itseasiassa sitten kerralla. Jos jälki ei olisi onnistunut, olisi massa vaan pyöritelty uudelleen palloksi ja painettu sitten paperille ja uusi yritys.


Omassa sängyssä ensikehtoa lukuunottamatta meillä on nukuttu muutamia kertoja. Meillä on sellainen tahtojen taistelu tästä asiasta aina välillä. Olen yrittänyt totuttaa pikkuista omaan sänkyyn myös päiväunille jos unet ei jostain syystä ulkona onnistu. Sen verran huomasin viimeksi kun laitoin Nuutin omaan sänkyyn, että pohja pitää laske alemmaksi. Siellä se pikkuinen seisoi komeasti sängyssä kädet reunalla.


Nyt nukkumajärjestelyt on menneet niin, että minä ja Nuuti nukutaan meidän makuuhuoneessa sänky ikkunan viereen tupattuna, ja Petri nukkuu vierashuoneessa. 160cm vuoden ei vaan riitä meille kaikille kun pienin nukkuja nukkuu usein poikittain. Ideaali tilanne olisi tietysti, että pikkuhiljaa lähenpänä 1vuotispäiviä siirtyisi Nuuti omaan sänkyyn. Meillä on huoneet ihan vierekkäin eikä kauaksi tarvitse mennä. Keväämmällä sitten harjoitellaan nukkumiskuviot uusiksi.

perjantai 8. joulukuuta 2017

Jouluinen vierashuone ja vinkit nettikirppareille

Vierashuone on tälläkertaa laitettu jouluisemmaksi kun varsinainen päämakuuhuone. Koska makuuhuone ei ole nyt esteettisesti mikään kaunein olen halunnut panostaa vierashuoneen jouluiseen tunnelmaan sitäkin enemmän.

Makuuhuone on perhepedin vuoksi muokattu sangen mielenkiintoiseen muotoon. Konttaava 8kk vaatii jo jos jonkinlaisia putoamisenestojärjestelyitä, että nukkuminen on turvallista.


Koska jouduimme sänkyjä vaihtamalla tekemään huonetta vieäkin turvallisemmaksi kävi meille niin, että vierashuone tarvitsi kokonaisen sängyn rungon entisen päädyn sijaan. Olen miettinyt monesti, että minun pitäisi kirjoittaa siitä kuinka nykyään on mahdollista saada melkein mitä vain. Kuulostaa oudolle, mutta odotahan. Luin lempparilehteäni Maalla lehteä alkusyksystä ja näin siinä tämän sängyn kehikon joka on ikean Leirvik. Mietin heti, että hei, tuo on se minkä haluan vierashuoneeseen. Niinkun ollaan jo aikaisemmin kerrottu, me ei oikeastaan osteta mitään koskaan uutena. Meille ei sovi uudenaikaiset huonekalut, ja miksi mitään ostaisin muutenkaan uutena, vaikka tyyli, niinkuin tässäkin sängyssä osuisi nappiin jos sen voi saada edullisesti myös käytettynä. Tori.fi ei sponsoroi minua, mutta suosittelen sitä kaikille. Meidän kodissa varmasti jo lähemmäs 60% kaikista huonekaluista on sieltä  bongattu ja ostettu. 


Se, että ostaa käytettyä on sekä taloudellisesti fiksua, että ekologista. Toiselle tarpeeton on toiselle tarpeellista. Totta sekin, että 100 vuotiaita kaappeja enää harvemmin saa kaupoista, antiikkikauppoja lukuunottamatta. Tästä sängystä maksoimme 40€ sälepohjineen päivineen.

Vaivatonta tietysti Tori shoppailu ei ihan aina ole. Hakemisen vaiva, ja löytämisen "vaiva" tai niinkun itse ajattelen, löytämisen ilo. Olen laittanut lukuisia hakuvahteja jotka pitävät silmällä niitä esineitä ja huonekaluja joita etsin jatkuvalla haulla. Kun tulee kohdalle sopivassa hinassa oleva tavara, laitan heti myyjälle viestiä ja toivon, että olen ensimmäinen. Odottamine on välillä tosi jännittävää. Odotan ja päivitän sähköpostia tauotta. Sitten kun tulee viesti, että sovitaan kaupat on voittaja olo.

Moni on kysellyt meiltä, että miten olette noin lyhyessä ajassa täyttäneet noin ison talon huonekaluilla. No, tässä syy pähkinän kuoressa.


Kuvassa oleva vanha vaatekaappi oli äitini löytö jostain facebook kirpparilta. No, jo noudosta sovittuamme katsoin, että myös Tori.fi hakuvahti oli napannut saman kaapin kiinni. Tämä kaappi 20€!

Sisustus ei siis todellakaan ole aina kallista, jos tekee hyviä löytöjä. Nettikirppareilla täytyy tietysti hyväksyä se, että jonkun haluamansa saamiseen voi mennä kauan, etkä koskaan voi tietää milloin tekee löydön. Kerroin esimerkiksi talonpoikaisrokokoo ruokaryhmästä jota olin etsinyt siitä asti kun muutettiin tänne 2014, nyt 2017 ruokaryhmä muutti vihdoin meidän saliin. Pitkä aika, mutta ilokin on sitten sen mukainen.

keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Itsenäisyyspäivä 2017

Onnea suomi 100V!

Eilen illalla laitoin lyhdyn pihatien portinpieleen niinkun kyläkirjeessä toivottiin. Kyläkirjeessä oli ohjeet myös juhlavuoden liputuksesta. Lippu valaistiin ohjeiden mukaisesti eilen klo 18!

Kylläpä oli vanha talo komeana eilen kun käytiin koko perhe ulkona kävelyllä ja katseltiin valaistusta ulkoa. 

2018 talomme on 97 vuotias. Kunnioitettavaa. Olemme aika sinnikkäästi etsineet tietoa tästä talosta. Talolla on ollut monenlaisia vaiheita ja asukkaita. Meille koti on erityisen rakas. Täällä on kerrassaan hyvä olla ja asua. Naapurista saimme lainaan kirjan jossa kerrotaan talon vaiheista kouluaikana. Me ollaan molemmat oltu aina Petrin kanssa kiinnostuneita historiasta. Erityisesti suomen historiasta kutakuinkin talon rakennusvuoden -21 tietämiltä ennen ja jälkeen. Ei sitä voi oikeastaan edes käsittää, että tämä rakennus on seissyt tässä komeana jo  hyvän aikaa ennen sotia ja näin kauan sotien jälkeen. Melkolailla entisessä asussaan, samanlaisena. Kiittäminen on tietysti entisiä asukkaita jotka ovat vaalineet talon piirteitä eivätkä ole muuttaneet kaikkea vuosien varrella. Vanhasta kuvasta talon tunnistaa täysin samaksi. 

Kuva varmasti aikalailla 1.7.1921 kohdilla jolloin koulu valmistui.


Sama tänä päivänä 6.12.2017


Talon etupuoli on niinikään pysynyt muuttumattomana verantaa lukuunottamatta. Kuten huomata saattaa, myös ulkoverhous on tullut aikojen saatossa.


Kynttilät


Lippunauhan askartelin tässä syksyllä. Kiva lisä juhlasomistukseen itsenäisyyspäiväksi! Kohta hevosten kavioiden vuolu. Kengittäjä tulee pyhänäkin :) Ulkohommia luvassa, palataan taas!

tiistai 5. joulukuuta 2017

Joulusomistuksia verannalla & ulkona

Kun juuri olin täällä päässyt kertomaan miten meidän vauva on vihdoin alkanut nukkumaan päiväunia ulkona - se loppui. Käytiin toissaviikolla lääkärissä ja Nuuti sai refluksi lääkkeet. Jospa niiden ja minun maidottoman imetysdieetin seuraukset rupeaisivat pian näkymään ja saataisiin hieman paremmat yö ja päiväunet itse kullekin.

Joulun laitoin kotiin toissa viikolla. Kyllä täällä onkin taas jouluista. Ihanaa kaiken pimeyden keskelle, valkoinen ja punainen. Meidän jouluvärit.

Verannalla on jo useamman vuoden ollut jouluvalot läpi vuoden. Aina sopivana hetkenä syksyllä (yleensä marraskuussa) laitetaan vaan pistoke seinään. Verannalle laitoin muutakin joulusomistetta ilahduttamaan kulkijaa.


Kuvassa näkyvä vanha ovi saa vihdoin arvoisena paikan ihan oikeassa käytössään ovena leikkihuoneen komeroon.


Verannalla on ollut tänä syksynä käyttöä enemmän kun oikeastaan koskaan ennen. Olen nukuttanut saiteisella tai tuulisella säällä vauvan verannalle vaunuihin nukkumaan.
Mikäs sen mukavampi kun heijata vaunuja tunnelmallisella verannalla vaikka huonollakin säällä.


 Nyt näin 100 vuotiaan suomen kunniaksi vein tontin laidalle portille kauniin kynttilän lyhdyssä. Pimeällä näyttää oikein kauniilta tuikkiessaan sieltä valoa pimeyteen.


Ulko-oven ympärille aseteltiin tälläkertaa havuköynnökset kuistin sijaan. Tuli tosi kiva, taidetaan laittaa köynnökset pääoven ympärille myös tulevana vuotena. Ulko-ovessa olevan mustikanvarpuseppeleen tein itse syksymmällä.




 Kuin suomen 100 vuotiaan juhlan kunniaksi maa muuttui myös valkoiseksi ja puhtoiseksi. Oikein kaunista, päivällä ja illalla.


Valoja laitettiin tänävuonna ennätysmäärä pihalle ja sisälle.


Siellä pieni suuri Neva katselee valokuvaajan puuhia ikkunaruudusta.
Otin samalla paljon kuvia myös sisältä joten jouluisiin kuviin palaamme ihan pian lisää.  Huomenna tietysti perinteiset itsenäisyyspäivän televisiomaratonit linnanjuhlien muodossa.

Tulossa ja jo luonnosteltuna vauvajuttuja myös, mm sormi ja sose ruokailusta!

perjantai 3. marraskuuta 2017

Talonpoikaisrokokoo ruokaryhmä

Pari vuotta olen epäsäännöllisen säännöllisesti etsinyt talonpoikaisrokokoo ruokaryhmää. Eilen vihdoinkin löysin omamme.

Todella täydellinen ruokaryhmä olisi ollut kahdella käsinojallisella tuolilla, mutta tälläkertaa niitä ei tullut mukana. käsinojallisia kuitenkin liikkuu markkinoilla, joten täytyy tutkia jos ne ostaisi erikseen.


Näissä kuvissa puuttuu pöydän jatkopalat. Petri unohti ne vahingossa ottaa mukaan, joten ne tulevat tänään myöhemmin perästä.

Meillä on käynnistynyt nyt ihan uudenlainen aika tässä vauva-arjessa. Kaikki läheiset ja tuttavat oikeastaan tietävät että Nuuti on ollut aina melko huono nukkumaan. Nyt syksyn myötä tilanne on muuttunut positiivisempaan suuntaan päiväunien osalta. Yöt ovat edelleen ihan oma lukunsa, mutta tämä on jo hyvä alku. Ulkona raikkaassa kelissä nukutaan yleensä ainakin kolme tuntia, välillä enemmänkin. Nyt Nuutin ollessa jo kohta 7kk on aivan erikoinen tunne kun on useampi tunti aikaa päivässä käyttää se miten mieli tekee. Kodin siivoamiselle on taas ihan erilailla aikaa ja se on kiva juttu.



Sisustusrintamalla on ollut aika kuhinaa. Tuntuu että huonekaluja on tupsahdellut tässä syksynmittaan aika läjä... Meillähän on Nuutin leikkihuoneen remontti kovasti kesken. Toissaviikonloppuna maalailtiin äitini kanssa leikkihuoneen katto, seuraavaksi olisi vuorossa vähän komeron rakennusta, lattian hionta ja maalaus sekä tapetointi.


Talvi tuli tällä kertaa jotenkin varkain. Reilu viikko sitten herätessä lunta oli kunnon kinokset toisin kuin ensilunta yleensä. Jotenkin tuntuu että syyspuuhailu jäi vähän kesken. Edelleen on tämänvuoden havukranssit tekemättä. Havukranssiaskartelua voi tietysti tehdä talvellakin, mutta mustikanvarpu kranssitarpeet pitää kerätä tulevana viikonloppuna kun on luvattu, että täältä etelästä lumet lähtevät.


Ehdin kuvata vauvaa ulkona vielä kun lehdet olivat vielä hieman ruskan väreissä. Kuvista tuli oikein kauniita 6kk otoksia. Otettiin osa kuvista ulkona ja osa sisällä.


Itse tykkään kehystää kuvia kotiin esille. Meillä on aika paljon hääkuvia kotona eri huoneissa esillä. Tätä nykyä myös vauvan kuvat ovat vallanneet seinäpintaa. Kuvia voi vaihdella sitten kunhan Nuuti kasvaa


Huoneen rytmitys aivan muuttui ovaalin pöydän myötä. Meillä on ollut aika suora linja keittiöstä olohuoneen päätyyn, mutta visuaalisesti tämä miellyttää nyt enemmän silmää. Onhan nämä vanhat huonekalut itsessään jo aikamoisia taidonnäytteitä.



Pääsisimpä pian esittelemään leikkihuonetta puolapuineen!