Kansakoulumme

Kansakoulumme

keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Eteisremonttia meidän tyyliin

Tai oikeastaan minun tyyliin. Kärsivällisyys ei ole hyveeni, vaikka todella toivoisin että se olisi.
Lähdettiin siis remonttiin taas meidän tyyliin, eli niin että puolet tarvittavista tavaroista puuttuu ja lopullinen idea muodostuu sitten työn edetessä.
 
Arvatkaa vaan kun mulla on itsellä joku visio päässä. Ihan kirkkaana se siellä odottaa toteutusta mutta taloudellisessa tilanteessa tai tiedon välityksessä toiselle osapuolelle on välillä jotain häikkää.
 
No, mehän aloitettiin se eteisremontti. Ideana kirkkaana päässä on tietysti käyttää kaikki vanhat tapettirullat mitä tämän talon vintiltä löysin aina jonkun huoneen johonkin osaan. Yhtenä ideana tietysti se että ne on ilmaisia ja toisena se että vanhat tapetit vaan ovat niin pirun kauniitakin.
 

 
No missä kohtaan se hölmöily astui kuvaan? No oikeastaan siinä kohtaan kun käveltiin rautakauppaan valitsemaan maalia. Maali valittiin sillä perusteella että yksikään näistä tapettirullista ei riitä kokohuoneen tapetoimiseen, ei edes puolipaneelin kanssa ja joku osa pitää maalta. Tiedän, visio saattaa kuulostaa kamalalle mutta idea on (ainakin oli) kirkkaana päässä. Valitsin myyjän avustuksella ihan täydellisen viileän siniharmaan sävyn joka sopii sinivalkoiseen alemmassa kuvassa vasemmalla olevaan tapettiin täydellisesti.
 
 
Yksi juttu tässä vaan oli. Kun ei se sininen tapetti sitten riittänytkään mittauksen jälkeen edes siihen yhdelle seinälle, niin eihän sitä sitten voinutkaan käyttää koko eteiseen.
 
No kauniita oli muutkin vaihtoehdot joista mahdollisia valintoja vain yksi, määrän puolesta. Kukkatapetti valittiin sitten pakon sanelemana mutta ihan mielissään.
 

 
Mitäs me hassut sitten. Salkkareiden vanhat jaksot saliin pauhaamaan dvd soittimesta ja eteiseen tapetoimaan. Vähän siinä mietittiin että onkohan jotain kohdistusta tämmöisessä tapetissa, Petri oli asiasta huolissaan mutta lohdutin että kyllä ne kohtaa siellä seinässä että laitetaan kiinni vaan. Voin kertoa että ensimmäisen vuodan jälkeen huomattiin kun toista kiinnitettiin että eihän ne ihan niin vaan kohtaa. Siinä meni sitten yks viipale hukkaan kun piti tämäkin asia opetella vähistä paloista.


 
 
Tapetointilastaa ei ollut mutta vanha kirja ajoi sen asian, että saatiin kuplat pois. Ja sitten oli vielä se maali.. Kun ei sitä nyt valittu tämän tapetin kanssa niin ei se luonnollisestikaan ollut ihan sellainen kun olin sen ajatellut. Vedin kuitenkin ronskisti maalin osaan seinää että voin sitä hetken katsella ja totutella jos se vaikka istuisi.

 
 
Sanomattakin oli selvää että paneeli loppui kesken, sitä oli kahta erilaista jo valmiiksikin ja muutama lista hajosi kun niitä irrotettiin. Tämmöistä on remontti meidän kanssa, mutta sitten se lopputulos kuitenkin (yleensä) kauhean kaaoksen ja epäjärjestyksen jälkeen hurmaa, ainakin sympaattisuudellaan jos ei muuta.

Palataan valmiiseen eteiseen myöhemmin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos viestistäsi! Olisi mukavaa, jos jättäisit myös nimimerkin kommentoidessasi anonyymisti :)