Kansakoulumme

Kansakoulumme

sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Elämää lasiverrannalla

Nyt ensimmäistä kertaa huomaa lasiverannan olemassalon kun sitä voi oikeasti käyttää. Siivoilin perjantaina verannan luutun ja imurin kanssa viihtyisäksi kesähuoneeksi. Ripustin ikkunoihin jämäverhoja jotka pituudeltaan eivät sovi minnekkään muuallekkaan.



Ikkunaristikot uupuu edelleen mutta vielä on aikaa. Mitenhän sitä oppisi itselleen perustelemaan että mikä milloinkin on tärkeää ja mihin pitää panostaa rahaa ja aikaa.

Projekteja on meneillään yhtä jos toista. Ratsastuskenttä olisi tietysti täksi kesäksi yksi tärkeä juttu. Aidat tien puolelle olisi myös tärkeä asia portteineen. Koirat pysyvät kyllä ihan kivasti pihassa mutta jos joku kävelee tiellä saattaa haukkupartio ampaista kohti mahdollista vaaratekijää.


 Belargonioita pitäis istuttaa vielä muutamaan laatikkoon. Pihasaunan ikkunan alle olisi ihanaa saada kanssa tämmöinen punavalkoinen parivaljakko.


Perjantaina paistoi aurinko ja verannan lömpötilakin kohosi mukavasti pariinkymppiin. Verannalla syötiin lounasta joka kevätaikaan tietysti valmistuu nopeasti grillissä.


Puulaatikko odottelee syksyä aika tyhjänä. Täällä sitä oppii erilailla elämään aina jo tulevassa. Puuta pitää kesällä kuivata ja pinota. Kasata liiteriin ja pilkkoa pölkkyjä. Eilen kasattiinkin liiteriin pihasta iso kasa valmiita halkoja. Vielä on ainakin toinen mokoma odottamassa siirtäjää.


Avoimien projektien listalle tuli alemman kuvan myötä yksi lisäys. Tälle kesälle. Tottakai. Pihakeinu nimittäin. Vihreä maali on melkein kokonaan rapissut pois. Valkoista tehdään tilalle. Pitänee varmaan kysellä pientä remonttiapua, voi muuten olla että maalaus tämän kesän jälkeen riittää.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos viestistäsi! Olisi mukavaa, jos jättäisit myös nimimerkin kommentoidessasi anonyymisti :)