Kansakoulumme

Kansakoulumme

sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Ajassa eteenpäin

Ohi on, kesä ja häät!

Ehtiipähän taas bloggailla, pimenevinä iltoina.

Häät oli ja meni oikein ihanasti ja suunnitelmien mukaan. Osa kuvista on vielä saamatta, odotamme niitä malttamattomina. Palailen hääkuvien kera tänne myöhemmin.

Kotona on jo syksyn tuntua, sisällä ja ulkona. Lämpimästä syksystä hypättiin yhdessä yössä kylmäksi. Meillä sen tuntee, sisälläkin.  Tossut on kaivettu esiin pusseistaan ja niitä onkin taas joka huoneessa. Kiitos naapurillemme jolta saimme lahjaksi upeat tossut! Hyvin ovat palvelleet :)


Lasiveranta on saanut syysasunsa. Callunat puuttuvat vielä. Laittelin callunoita ulkosaunan, tallin ja sivuoven edustoille, mutta täältä ne vielä puuttuvat.


Verannan syysasuun kuuluvat tietysti kynttilät ja jotain muutakin pientä.. Ensimmäiset kaamosvalomme. Virittelin ikkunoille ihanat valot tänään. Kyllä iltavalaistuksessa varmasti ovat kauneimmillaan.




 Jouluksi sisustus verannalla muuttuu luonnollisesti punaisemmaksi ja jouluisammaksi. Paljon on ideoita mutta eletään nyt kuukausi eteenpäin, sitten voi tontut jo tulla.


Koska vernata sai syksyisen asunsa on sisälläkin haettu syksyisempiä sävyjä sisustukseen. Yleensä puran kesän jälkeen kaikki siniset merihenkiset jutut pois ja laitan tilalle jotain maanläheisempää. Niin myös tänävuonna.




Älyttömän kauniita syyspäiviä on ollut, jokapäivä. Aurinko paistaa päivittäin ja se piristää kyllä mieltä. 



Huomaamatta sitä kerää kynttilöitä vähän jokaiselle tasolle ja pöydälle. Meillä ne kynttilät palaakin ihan päivittäin, osaksi tunnelman, osaksi lämmön takia. 





Enkä voinut vastustaa kiusausta... Sisällekkin yksi valosarja!


 Lienee kaikille selvää että tämä mennyt kesä oli satokesistä surkein. Niin kävi meillekkin, satoa tuli kasvimaalta huonosti. Istuttamistani kurpitsan siemenistä kaikki itivät, elivät kasvimaalla mutta vain yksi teki YHDEN kurpitsan. Olen ylpeä tästä! Kurpitsan taru oli kuitenkin vähän surullinen. Ainut kurpitsa ei ehtinyt kypsyä valmiiksi asti kun pakkaset purivat. Jouduin pelastamaan kurpitsaparan sisälle lämpimään vaikka väri ei ollut päältäkään vielä valmiin oloinen. Raakaa oli. Liian raakaa syömiseen. Siemenet sain talteen, kaikki loput meni bioroskikseen, ikävä kyllä.



Kurpitsa pääsi kuitenkin etuovelle ilahduttamaan syksyämme koverrettuna. Jotain käyttöä tällekkin sinnikkäälle kurpitsalle :)

1 kommentti:

  1. Kiva että tossuista on iloa :) Käyttöön ne on tehtykin.

    VastaaPoista

Kiitos viestistäsi! Olisi mukavaa, jos jättäisit myös nimimerkin kommentoidessasi anonyymisti :)