Kansakoulumme

Kansakoulumme

tiistai 24. helmikuuta 2015

Kellariremppaa

Ruskeaa paneelia. Olen maalannut sitä täällä kuukausikaupalla. Kerrosta kerroksen päälle. Vieläkään ei ole maalausurakat loppusuoralla mutta huone kerrallaan, ehkä yksi tila kuukaudessa.


Ruskeaa paneelia on kellarissa pukuhuoneen, pesuhuoneen ja saunan täydeltä. Nyt on valkaistu pukuhuone, edessä vielä edellämanitut jouhevalla aikataululla sitten kun jaksaa.


Kellarissa oli kauttaaltaan sinisen, vihreän harmaat lattiat jotka olivat aika tummat. Koko kellari on käynyt läpi ison faceliftin pienellä budjetilla (nollabudejtilla) eli vanhasta uutta ja silleen.


Tila on aika pieni mutta puhuoneeksi ihan sopiva. Valkoinen avartaa varmasti. Kellarista kodinhoitohuoneen puolelta pääsee myös ulos takapihalle. Kellarissa on pesutilojen ja saunan lisäksi vielä kodinhoitotila, vessa ja "tekninen" tila.


Ovi on yhä maalaamatta mutta siitä se lähti. Loputtomalta tuntuva maalaus-urakka ohjelmien soidessa taustalla i padiltä. Yritän sivistää itseäni ja aina kun remppaan jotain projektia kuuntelen ajankohtaisohjelmia yle-areenasta. Inhimillinen tekijä, A-talk tai aamusydämmellä. Siinä niitä pukuhuoneremontin siivittäjiä ja taas ollaan fiksumpia.



Lattiaa en viitsinyt suojata koska koko projektin lopuksi oli tarkoitus maalata kellarin koko lattiat ja portaat. Nyt homma on miltein valmis, laitan huomenna kuvat lopputuloksesta. :)


sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Hus harmaus

Sisältä ja etenkin ulkoa! Kevät on tehnyt tuloaan ja pihalla on niin likaista ja harmaata. Hevosten tarhat on märät ja likaiset. Vaikka kuinka siivoaisi olisi silti ruskeaa ja märkää. Aurinkoakin on näkynyt ja saa näkyäkkin. Viimeistään pääsiäisenä nautitaan aurongosta ja lämmöstäkin Arabiemiraattien auringon alla. Kotiin halusin laittaa jo kevättä. Keltainen on pääsiäisen väri, tänäkin vuonna. Pääsiäismunat ja rairuohot saavat vielä odotella.






Onneksi olen joskus hamstrannut isot kasat kaikkia tyynynpäällisiä ja muita koristeita. Riittääpähän täälläkin vähän joka huoneeseen.


Kynttilöitäkin meillä on. Kaapillinen.


Jemmasta löytyi keltaisia kruunukynttilöitä



Yritän etsiskellä toista tälläistä tummaa huonekalua tämän senkin kaveriksi.. millonhan sitä ehtis kirpparille?


Ja siivous-sunnuntaihin kuuluu tietysti sohvalla lekottelua ja ideointia


Olen ihastunut yhteen sormukseen jota en saa mielestäni.. En uskalla mennä kuitenkaan sitä sovittamaan kun on niin arvokas... Mistähän löytäisi yhtä kauniin mutta ei niin kalliin :DEikä auta yhtään, että joka häälehdessä se koristaa yhtä sivua tekstein: "Valittu  vuoden 2011 kaunein sormus".... Haaveilua lottovoitosta vol 1000 jatkuu...

keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Paras hetki

Illalla on se kun pääsee nukkumaan oman rakkaan viereen puhtaisiin lakanoihin.


Iso kori on kätevä makkarin nurkassa. Siihen saa viikattua päiväpeiton ja huovat ja koristetyynyt illalla ennen nukkumaan menoa. Aamulla ne olisi helppo ottaa siitä ja laittaa paikalleen jos jaksaisi ja olisi täydellinen kodin hengetär vaan empä jaksa jokapäivä. Usein petaan sängyn kun tulen töistä muutamaksi tunniksi.


Meillä makuuhuone on nukkumista varten. Yritetään hyödyntää kaikkia lämmitettyjä neliöitä tasapuolisesti ja oleskella oleskelutiloissa. Makuuhuoneesta onkin tullut rauhallinen paikka jonne mennään väsyneinä, surffaillaan hetki puhelimen kanssa ja aletaan nukkumaan. Aika harvoin makuuhuoneessa katsellaan telkkaria. Meillä rytmi meneekin niin että 21.00 ollaan viimeistään sängyssä valmiina nukkumaan. Ollaan molemmat illan torkkuja ja aamun virkkuja pieniä poikkeuksia lukuunottamatta.



Pimeyttä täällä riittää. Verhoja ei tarvitse sulkea iltaisin. Viikonloppuaamuisin on ihaninta kun herään siihen siniseen hetkeen ja katselen ikkunasta ulos maisemia peiton alla lämmitellen. Makkarissa meillä usein noin 16-18c!

maanantai 2. helmikuuta 2015

Sininen hetki

Olen onnekas. Näinä pimeinä iltoina olen saanut tehdä työtä niin että olen ollut aina kotona valoisaan aikaan, ja saanut ajaa kotiin valoisalla. Tänään kuulin että tutkintotilaisuus vanhusten parissa meni läpi, eikä vaan hilkulla vaan ihan hienosti.  Kävin töiden jälkeen ihanassa sisustuskaupassa ja palkitsin itseni uusilla tableteilla. Laitan ne esille sitten keväämmällä. Vaikka elän yleensä viikonlopuille on arkikin ihan ok. Ymmärrätte varmaan että täällä uudessa kodissa on tehtävää ja nähtävää niin että vapaa-aikaa ei ole liikaa. Arki on kuitenkin se mitä viikossa eletään eniten ja senkin pitää luonnollisesti tuntua joltakin.



Koska tänään oli satanut lunta ihan älyttömästi aloin kotiin tulon jälkeen lumitöihin. Oikeasti nautin siitä samalla koirien lumitouhuja katsellessa. Meillä oli taas joku ystävällinen naapuri aamusella käynyt auraamassa kulkuväylät ja kolasin ne puhtaaksi.

Muutenhan tämä on tätä. Koirien ruoka on aina ensimmäisenä listalla kotiin tullessa heti hevosten jälkeen. Koirien ruokaillessa ehtii järjestellä paikkoja ja miettiä niitä omia ruokia.

Kaikkien velvollisuuksien keskellä on hyvä välillä pysähtyä hetkeen. Sininen hetki on lempparini heti aamun hämärän jälkeen kun päivä on vasta aluillaan.


Keittiön isosta ikkunasta on kaunis näkymä pellolle



Olemme koittaneet opetella fiksua puulämmittämistä. Olen oppinut että se pelkällä puulla lämmittäminenkään ei ole halvin ratkaisu vaan sähkön ja puun yhteispeli on tehokkainta.

Joka toinen päivä pönttöuunit kuitenkin vähintään lämpenevät tai tarpeen ja puutilanteen mukaan...


Monella on tapana viikonloppuna juoda parempaa kahvia ja syödä runsaampaa aamupalaa. Aamiaisen osalta kuuluun samaan porukkaan mutta kahvin kanssa meillä on toisin. Olen jo pidemmän aikaa työpäivän jälkeen palkinnut itseni kahvilla. Kardemumma kahvi loppui hiljattain ja tilalle ostettiin suklaakahvi. Ihan tavallinen suodatinkahvi siis suklaa aromilla. Jokapäivä siis töiden jälkeen keitän kupin tai kaksi kahvia ja samalla teen päivän hommia kuppi kädessä ympäri kävellen.


Ja tiedättehän, häät ja crosstreiner kuuluvat yhteen. Niimpä siis tänäänkin, täytyy crossailla ilta-aerobiset telkkaria töllötellen.
Kiitos vanhemmilleni joilta sain crosstrainerin etukäteis syntymäpäivälahjaksi!


sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Sohvat sinne ja pöytä tänne

Lauantaina vaihdoin järjestystä. Hih. Ei sitä niin kauaa uudessa kodissa, ettei jo vähän järjestyksen vaihtoakin. 

Olohuoneeseen ei alussa oikein kokeiltu mitään suunnitelmia vaan laitettiin mööpelit paikalleen ja siinä se. Mietiskelin yksikseni Peten ollessa töissä että mitä sitä tänään tekisin. Jos unohdetaan ne koulutehtävät joita riittäisi tehtäväksikin asti keksin monia muita tapoja kuluttaa aikaa. Ensin päätin pyöräyttää vaan sohvat vastakkain


 Tietysti lauantaina kauppareissulta tarttui mukaan 2015 ensimmäinen häälehti. Ihania sormuksia... Milloinhan olisi edes mahdollista mennä etsimään sitä omaa...


Järjestyksen vaihto oli ihan kaivattu juttu. Meidän olohuoneessa on tilaa, tosipaljon mutta silti vanha järjestys oli jotenkin tunkkanen ja vaikeutti kulkemista. Nyt on avaraa ja tilaa liikkua.


Sohvapöydällä taas vaihteleva näyttely. Avaimet ovat osa talon historiaa ja täältä löytyneet.


Voi että nämä ovet pilaavat kokonaisuutta. Miten näihin voisikaan tottua kun eivät kuulu aikakauteen eikä värikään mielytä yhtään. Jos tänään voittaisi lotossa? ? Mentäisiin heti puusepän verstaalle ja tilattaisiin muutama ovi...


Olohuoneen kalustus on aika konstikas tehtävä. Paljon avointa tilaa mutta rikkonaiset seinät. Jokapuolella on ovia ja oviaukkoja. Haaveilen kaikista vanhoista kalusteista, tuo tv taso on poislähtevien listalla ovien vaihdon, keittiöremontin, kylpyhuone ja vessaremonttien jälkeen. Eli heti kun se lottovoitto tulee.


Niinhän se menee meillä että kun pyöräytin sohvat niin samaan syssyyn meni ruokatilakin uuteen uskoon.



Ja totisesti, minulla on ollut aikomus päivittää arkenakin, eikä aina viikonloppuisin. Annan itselleni anteeksi koska olen suorittanut (ehkä) yhden tutkinnon osan onnistuneesti loppuun ja suorittamassa nyt toista uudessa työpaikassa uuden työyhteisön kanssa. Haastetta ja uuden oppimista taas uusine työkavereineen. Kieltämättä oma työpaikka tuntuu parhaimmalta ja odotan jo sinne paluuta, mutta se on ensi kuussa se.
Niin ja se ehkä vielä. Ehkä siksi, kun huomenna on arviointikeskustelu ja siellähän sen kuulee, menikö läpi.