Kansakoulumme

Kansakoulumme

torstai 28. heinäkuuta 2016

Hevosten kesäpesut

Kyllä meillä on nykyään niin helppoa. Aurinko lämmittää pitkän vesiletkun veden lämpimäksi ja hepat suostuu hyvillään letkupesuun.

Kun aurinko paistaa on aina hyvä hetki pestä hevoset. Tänään köllöttelin auringossa lehtien kanssa kun tuli mieleen että nyt on just sopiva hetki hakea hepat pesulle.

Ensin kaunokaiseni.


Ihottumaiset ovat yhä huputettuina kaiken muun ajan paitsi ratsastuksen, pesujen ja harjauksien ajan.

Öközon hoito on toiminut erinomaisesti ja issikat voi oikein hyvin ja kiiltävästi. Öközon shamppoo pesu oli siis luvassa


ei vastalauseita,meillä hepat ihan nauttii pesusta


Kiiltävä. Aurinkoon ei voi kuitenkaan jättää kuivumaan koska paarmat tulee heti hevosen tuoksun perässä. Kesäpötsi on kasvanut hänelle... 

Seuraavan vuoro


Rimppu sen sijaan on melko hoikassa kunnossa, mutta kokoajan lisäruokinnalla. Toivomme että pappa saa vähän lihaa luiden päälle. Hyvin Rimpulla silti menee. Liikkuu melko pirteästi lenkillä kunhan mennään rauhakseen. Tarhassa puuhailee mielellään ja menee sinne ja tänne.


Rimppu on tälläoinen pepin hevonen. Pilkkuja täynnä. Kesällä pilkut tulevat kunnolla esiin. Valkoinen on valkoinen ihottumakaudella kun loimi suojaa karvaa lialta. Syksy ja talvi onkin sitten ihan toinen juttu.


Lopuksi kuivaus hikiviilalla ja huputus. Vein hepat siirtotarhaan vähän maistelemaan vihreää. Meillä kun ei ole laidunta, mutta metsäpohjaa senkin edestä. Puiden lehdet on ainakin kiitettävästi hevosen korkeudelta menneet parempiin suihin.

keskiviikko 27. heinäkuuta 2016

Nautiskelua kesäpihalla

Viimeinen lomaviikko on mennyt pihalla viltin päällä lueskellessa ja aurongossa kylpiessä. Vähän on puutarhahommiakin tehty samalla, marjapensaiden juurille täytyisi laittaa kuorikatetta. Petrin piti rakennella marjapensaille myös marjatuet. Meillä pensaita riittää, joten, siinä pieni askare vaikka tulevalle viikonlopulle.




Viime vuonna olin harmissani kun missään - ei siis missään ollut pihlajanmarjoja. Itse en välitä niinkään kokkailla niistä mitään, mutta askartelumahdollisuudet... Nyt meinaan kerätä marjoja talteen kunhan pullistuvat ja punastuvat. Askartelukirjoissani muistelen olleen jotain tosi kivoja kranssi ja pöytäkoristemalleja




 Viime vuonna omenien kanssa oli myös ongelmia. Omenat oli miltein kaikki pilalla jonkun ruven runtelemina. Tänä keväänä kirvat taasen tuhosivat osan istutuksista ja koivuista. Nyt omenasato tuntuu olevan hyvä. Pikkuruisessa omenapuussa on monen monta omenaa.




Mitäs kasvimaalle kuuluu? Tälläkertaa satoa on tullut runsaasti. Kesäkurpitsaa tulee niin että joka ruoassa on kesäkurpitsaa. Kesäkurpitsa jauhelihakastike, kesäkurpitsa makaroni, kesäkurpitsa vuoka, grillattu kesäkurpitsa, kesäkurpitsamunakas, raaste jne.! 





Punajuuret alkavat olla jo melkoisia jättejä!


Myös kurpitsat kasvattavat suloisia pallojaan laatikoihin. Useampi kurpitsalyhty tälle syksylle? Ehkä saan nyt siemenetkin talteen!


Marjoja ollaan kerätty ihan hulluna. Marjapuskat ja mustikat, syssymmällä vielä puolukatkin. Vielä olis kerättävää aika lailla. Laittelinkin ystävälle viestiä että haluavatko superfoodia? Marjoja olisi kerättäväksi.


 Punaherukkaa meinasin mehumaijalla taas mehustaa maakellariin. Mustaherukkaakin täytyy mehustaa flunssien varalle. Tiivisteet säilyvät kellarissa moitteettomasti ja maistuvat talvella!


 Vadelmat on kerätty jo moneen kertaan mutta aina tuntuu tulevan uusia. Vielä saa siis vattujakin pakastaa.



Todellisuudessa olen joutunut vähän muihinkin hommiin kun ihan pelkkään köllöttelyyn. Pinosin puita vajaan talvea varten. Pitkälle en päässyt kun aurinko tuli pilvestä, kipitin tietty viltilleni lämmittelemään :)


Ratsastuskenttö projekti ei nyt edistynytkään ihan toivotulla tavalla kun byrokratia puuttui peliin. Koiratarha tuli kuitenkin Petrin toimesta vihdoin rakennettua koirille. Tallipuuhissa ja muissa pihapuuhissa koirat on pääsääntöisesti aitauksessa jos koiria ei pysty kokoajan vahtimaan.


Koiratarha on tontin perällä mukavan varjoisassa mäessä puiden siimeksessä. Neva on kaivanut itselleen viilentävän maakuopan jossa makaa jopa näillä helteillä läähättämättä. 


Vihtorilla sen sijaan on aina kuuma  kesät, talvet.

lauantai 23. heinäkuuta 2016

Ruokapöytä

Vaikka tämä ei ole se THE ruokaryhmä, sillä se on kustavilainen, on tämä nyt soveltuvampi ja himppasen isompi kuin meidän vanha. Ostin sen 50€! Yksi lomapäivä meni tämän setin maalaukseen tummasta valkoiseksi ja siinä se nyt on


Istuimet pitää vielä päällystää, mutta ne on nyt kuitenkin ihan hyvät joten ei ole niin kiirrettä sillä asialla.


Pöydän pitkille sivuille mahtuu kolme tuolia vierekkäin joten hyvin sopii istumaan vähän isompikin porukka kun haetaan kaksi tuolia vielä lisäksi


Pöytä oli todella tumman ruskea joten maalaus urakka oli melkoinen. Jotenkin sitä aina jaksaa vaikka välillä maalaminen meinaa tulla korvista ulos.. Vielä viisi tuolia, vielä neljä, jne..


Mikä on totuus kuvien takana?


Meillä sohvapäälliset vaatii pesua aika usein. Yksi lomapäivä meni näiden pyykkäämisessä ja takaisin laittamisessa. Vielä viikko lomaa jäljellä. Kyllä jo tässä vaiheessa voin sanoa että tänä kesänä ja lomana on tullut tehtyä todella paljon. Ollaan oltu erityisen ahkerana remonttien suhteen. Meillä ei ole enää kauheasti remintoitavaa?! sellaista akuuttia. Kohtahan alkaa meillä ihan kissanpäivät kun on kylppäri tehty, ja sauna, ja pihasauna ja. Jotakin jää vielä jäljellekkin. Olen ihmisenä sellainen etten jaksa makoilla sohvalla satunnaisia leffoja lukuunottamatta vaan olen joko tallilla hevoshommissa tai sisällä tekemässä jotain. Tekemättömyys kyllästyttää ja tekee levottomaksi. Onneksi on vielä marjoja puskissa poimittavaksi, siinä riittää minulle arbeetia tähän lauantai aamuun. :)

maanantai 18. heinäkuuta 2016

Makuuhuone vihdoin valmis!

Tai heti pitää sanoa, että melkein valmis. Olen saanut silmäni kiinni yhteen vanhaan vaatekaappiin joka olisi just hyvä lisä meidän makuuhuoneeseen, ja ihan tarpeellinenkin oikeasti, mutta on odotettava palkkapäivää. Mälsää.

Makuuhuoneessa remontti menikin aika kivuttomasti. Mäntylattian hiominen ja maalaus, listojen ja pönttöuunin maalaus. Siinä koko juttu.


Käytiin toissa viikonloppuna museokierroksella. Näin Louhisaaren kartanossa ihanan sänkyverhon jonka halusinkin sitten heti toteuttaa meille. Meidän verho nyt ei muistuta edes etäisesti sitä Louhisaaren versiota, mutta inspiraatioksi se riitti hyvin.


Lattian maalaaminen teki isoimman muutoksen. Mäntylattia on vaan niin nähty meillä. Vielä kaksi huonetta maalattavaksi ja sitten olisi homma purkissa.



Siirrettiin ompelukone pöytä makuuhuoneeseen vähäksi aikaa.



Ostin ennen kesäloman alkua makuuhuoneen ikkunoihin pimentävät sivuverhot. Toimivat tosi hyvin pimennystehtävässä. Vähän minua häiritsee verhojen tönkkö olemus, pohdin auttaisiko pesu. Näin kesäaikaan ja lomalaisena minua ei haittaa vaikka heräisin auringon valoon aikaisinkin, mutta Petriä se häiritsee. Kalustus tässä huoneessa on muuten vähän lapsen kengissä. Huoneeseen ei ole oikeastaan hankittu sänkyä lukuunottamatta mitään ja se tekee sen keskeneräisen fiiliksen tänne.
Tavaroita on kärrätty tänne vähän muualta paikkaamaan tyhjyyttä. Eiköhän tämä tästä taas. Makuuhuoneen viereinen huone se vasta hauska onkin. Siellä ei ole kalusteen kalustetta. Tyhjä huone siis täysin.

Siihen & muihin juttuihin taas myöhemmin!

keskiviikko 13. heinäkuuta 2016

Vanha kapiokirstu!

Kerroin hiljattain rukista jonka saimme Petrin tädiltä ja hänen mieheltään. Viime viikonlopun vietimme appivanhemien kanssa Turussa veneillen, ja samalla reissulla poikkesimme Petrin sukulaisille josta haimme mukaamme vanhan kapiokirstun, ja pienen ovaalin pöydän.

Kirstu on toistaiseksi vierashuoneessa, mutta katsomme sille parhaan mahdollisen paikan. 


Kantta voisi vähän entisöidä jos haluaa, tietysti niin että kuvio säilyy, eli tehdä se eheäksi, mutta toisaala, en ainakaan koe nyt siihen syytä tai tarvetta.


Kirstu on sisältä kauniin vihreä. Pieni säilytyslaatikkokin löytyy pienelle tarpelliselle




Vuosiluku on maalattu lukkopesän alle


Kantokahvat ovat tukevaa tekoa. Varmasti pysyy siirrettäessä paikallaan


Ruskea ovaali pöytä on työn-alla. Hionta ja maalaus odottaa vähän hunokuntoista pöytää. Paikkaa pikkupöydälle ei vielä ole tiedossa, mutta niinkuin ollaan jo huomattu, kyllä meillä kaikki esineet ja huonekalut aina ovat paikkansa löytäneet.

tiistai 12. heinäkuuta 2016

Kasvis-sosekeittoa sadepäivänä

Lempparikeittoni on ehdottomasti kasvis-sosekeitto! Mitään luottoreseptiä ei minulla ole vaan heittelen kattilaan jääkaapissa nahistuneet kasvikset summan mutikassa ja maistelen ahkerasti. Sadepäivän keitto syntyi tällä kertaa: bataatista, porkkanasta, perunasta, paprikasta, sipuleista ja valkosipulista. 


Appivanhemmilta lahjaksi saadulla yleiskoneella tehdään meillä kaikenlaista. Kasvis-sosekeitto tulee koneeseen kiinnitettävässä blenderissä hetkessä. Samassa blenderissä teen myös proteiinipirtelöt aamuksi.


Tuli taas niin hyvää! 


Keiton kanssa jyvänäkkäriä!


Meidän keittiön ikkunat on hauskat kun niistä ei oikein meinaa aina nähdä päivän säätä. Puhalletut lasit tekevät ihan oman haasteensa sadesään tiirailuun. Nyt ei ollut epäilystäkään, että sataako. Tosin jo tätä kirjoittaessani aurinko paistaa, joten melko vaihtelevaa kesäsää nyt on.


Nevalta kun kysyttäisiin hänen lempi lepopaikkaansa on se kellari ilman epäilyksiä. Kellarissa on näin kesälläkin noin 15 astetta lämmintä.


Ilme kertoo että antakaa mun nukkua rauhassa. Vihtori on ihan toista maata koirana. Vihtorilla on A-I-N-A kuuma, mutta vaikka kellarissa olisi hänelle hyvä, ei hän voi olla siellä koska minä ja Petri ollaan yleensä jossain muualla. Vihtori on sellainen varjo että ilman häntä ei voi mennä mihinkään, ei edes vessaan. Suihkuunkin tulisi mutta käytännön syistä harvoin pääsee mukaan ;)


Kellaria täällä blogissa ei ole vielä koskaan näkynytkään. Kellarissa on pannuhuone, taas yksi vessa lisää, pukuhuone, pesuhuone ja sauna. Kellarin suhteen meillä on isot remonttisuunnitelmat, mutta luulen, että teemme ensin keskikerroksen ison kylppärin täysin valmiiksi.