Kansakoulumme

Kansakoulumme

sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Vuosikatsaus 2016!

Viime vuotiseen tapaan haluan tehdä näin uutena vuotena vuosikatsauksen menneeseen vuoteen. Mitä edeltäjäänsä, vuoteen 2015 tulee, oli se omalla tavallaan tapahtumarikkaampi, mutta ei tämäkään vuosi jäänyt vallan kakkoseksi kuitenkaan, oikeastaan 2016 tuli meille unelmien täyttymys.

2016
Olemme toteuttaneet kodin osalta isoja juttuja, ja koti tuntuu valmistuvan aina vaan enemmän sellaiseksi mitä suuntaa tavoitellaan kalustuksen ja materiaalien suhteen.

TAMMIKUU
Tammikuu 2016 oli kylmä! Pakkaset alkoivat joulun jälkeen ja kestivät parisen viikkoa. Olin miltein kolmen viikon joululomalla, joten onneksi, olin kotona pisimpien pakkasjaksojen ajan. Lämmitin kotia puilla aamusta iltaan. Ensimmäistä kertaa ulkoillessa mustaterrieri Vihtorikin nosteli tassujaan ja paleli. Ansku koiralta perinnöksi jäänyt karvamantteli piti Vihtoria lämpimänä ulkoillessa.
Kynttilät paloivat aamusta iltaan. Jo ennen uutta-vuotta oli joulu siivottu kynttelikköjä lukuunottamatta pois kodista. Tulppaanit tulivat jälleen jäädäkseen - aina pääsiäiseen saakka.

Tammikuussa tein kotiimme hyviä löytöjä ja kirosanojen saattelemana raahasimme tulipalopakkasessa kauniin pianomme kirjastohuoneeseen.


 Pianoa en koskaan oikeastaan etsinyt, vaan sellainen kun sattui kohdalle, tuli se vähän niinkun ostettua. Sängyn kanssa oli ihan toinen juttu. Sänkyä etsittiin, sen piti olla vanha, mutta nykyaisilla mitoilla (dream on) ja kestää nukkumista. Löydettiin vanhan mallin mukaan tehty kopio, se riitti meille, ja sänky muutti tammikuun lopussa meille.


Helmikuu

Helmikuu alkoi rauhallisesti. Jos olette katsoneet Pieni suklaapuoti elokuvan, tiedätte, kun Viannelle aina pohjoistuuli puhaltaa, on aika mennä eteenpäin. Minulla käy sama, tosin viihdyn tässä kodissa, mutta se fiiilis. Olen vähän rauhaton sielu, enkä oikein kestä tekemättömyyttä. Helmikuu oli kuukautena niin rauhallinen, että johonkin projektiin piti minunkin sormeni upottaa. Tapetoin pää-eteisen pikkupuhteina. Muuten helmikuu meni enemmän ja vähemmän loikoillessa.


Maaliskuu
Maaliskuussa tein taas kauan etsimäni huonekalulöydön. Vanha pohjoisessa alkujaan valmistettu puusohva oli kulkeutunut vanhan omistajansa mukana Tampereelle. Tampereelta Petri haki sohvan meille ja kyllä siinä on tullut köllöteltyä. Pönttöuunin lämpö tulee ihanasti puusohvalle kun siinä köllöttelee. Salissahan ei ole pönttöuunia, joten talvisen päivän lempipaikkani on kirjastossa.

Maaliskuussa oli pääsiäinen vuonna 2016. Pääsiäistä vietettiin tälläkertaa kotosalla. Yhtä koiraa käytiin katsomassa Porissa, mutta se ei ollut meille soveltuva. Koirakuume nosti päätään ja Vihtorikin jaksoi jankuttaa kaverin puutteesta niin täytyihän se sitten luovuttaa ja hankkia se toinen koira. Maaliskuussa tutkailimme rotuja vielä viimeisen kerran. Miltein otimme toisen mustiksen, mutta lopulta päädyttiinkin Pyreneittenkoiraan.


Huhtikuu

Huhtikuu pärähti käyntiin. Viannelta tuulahtanut pohjoistuuli tuuli tänne jälleen niin voimakkaasti että koira tuli taloon lopulta huhtikuussa. 


Neva kotiutui meille hyvin.Alkuun käytössä olevat tilat vähän pelottivat Nevaa, mutta äkkiä pikkutyttö tottui isoihin tiloihin.

Huhtikuussa istutin myös taimia sisälle turveruukkuihin


 Huhtikuussa oli jo ihan lumetonta, ja tuttuun tyyliin pihamme oli ihan kuiva. Nautittiin illoista pihalla puuhaillen. Huhtikuussa hevosten tarhat siivottiin ihan priima kuntoon talven jäljiltä.
Koirien kanssa tutustuttiin lähiympäristöön ja metsäpolkuihin. Hevosten kanssa kolusin uusia maastoreittejä ja löysin uusia ihania polkuja.



Toukokuu
Aina kesän lähestyessä hevoset ovat etusijalla. Mietitään tuleva ihottumakausi - tarvitaanko uusia loimia, hoitotuotteita ja miten hoidetaan, mitä syötetään. Olin onnekas sillä tälläkertaa oli mahdollista satsata Öközon kesäihottumahoitopakettiin. Hevoset voivat hienosti koko kesän.

 Toukokuun tuunausprojektina oli kirjahylly josta saatiin mielen muutaman maalikerroksen jälkeen. Kirjastohuone saatiin valmiiksi mattoa lukuunottamatta.

Toukokuussa loin sisustukseen taas sitä merihenkistä tunnelmaa sisustustekstiilein.

Kesäkuu
Kesäkuussa laitoin työhakemuksen lähemmäs kotia. Työpaikka napsahti, joten sitä sitten haikein mielin kesäkussa pureksittiin, lähtöä vanhasta työpaikasta. Alun jälkeen aloin odottaa uutta jo innolla. Muutos usein onkin vain hyvä, eikä suinkaan huono asia. Ammatillisen kehittymisen kannalta oli hyvä jatkaa eteenpäin.
Kasvimaa saatiin kesäkuussa hyvin aluilleen. Kasvatuslaatikot tulivat viljelyn tueksi eikä kaduttanut päivääkään. Vuoden 2015 kasvimaasavotta mielessäni päätin 2016 tehdä kaiken toisin.

Kesäkukat miellyttivät vuonna 2016 ertiyisesti. Uskon että samanlaista kukkasatoa tullaan näkemään myös 2017!

Ai että. Tätä kakkukuvaa katsoessa alkaa niin tehdä mieli kinuskikakkua. Juhannukseksi leivoin meidän molepien lempparikakkua. Juhannus vietettiin ihan vaan kotona tälläkertaa ja kyllä meillä olikin mukavaa. Vanhempani tulivat auttamaan vierashuoneen remontissa joka aloitettiin ihan kesäkuun lopussa.

Heinäkuu
Heinäkuu ja onnellinen lomalainen. Olin lomalla koko heinäkuun. Loma oli ihana ja nautin auringosta joka paisteli ihan erilailla kun viimevuonna kesälomalla ollessani. Petri vietti yhden lomaviikon kanssani. Käytiin Turussa museokierroksilla ja veneiltiin appivanhempieni kanssa.

Lomalaisena oli aikaa kierrellä myös kirpputoreja ja pieniä löytöjä sieltäkin sattui mukaani



Petrin sukulaisilta haimme kauniin kapiokirstun joka sopi taas kotiimme paremmin kuin hyvin. Jaksoin ja jaksan yhä innostua kaikesta vanhasta.


Makuuhuoneemme muutos teki myös ison osan viihtyvyyteen



Heinäkuun loppupuolella, kesälomani toiseksi viimeisellä viikolla oli kuitenkin kaikkein mullistavin hetki, sellainen jota olimme odottaneetkin jo aika kauan. Muutamaa päivää aikaisemmin tein haalean postiiviivisen raskaustestin. Clearblue testi kertoikin että mennään jo hyvällä mallilla. Niimpä loppukesästä jäi pois valkoviinit ja juustot. Onnellisena ja ruokarajoitteisena vauvakuplassa jatkoimme kesänviettoa. Kesä ja vuosi joka varmasti jää mieleemme.



Elokuu

Elokuussa aloitin uudessa työpaikassa. Työn aloitus ei sujunut ihan toivotulla tavalla sillä voin todella huonosti ihan kokoajan. Minua harmitti ihan mielettömästi se ristiriita mikä tilanteesta syntyi. Toisaalta oli onnensa kukkuloilla oman salaisuutensa kanssa, ja taas toisaalta, pitäisi nyt pystyä näyttämään parasta osaamistaan uudessa työssä, ja olo on kokoajan mitä huonoin. Elokuun ensimmäiset kaksi viikkoa pystyin työskentelemään jotenkuten. Oksentelin aamulla ennen töihinmenoa, työmatkalla ja työpaikan vessassa. Stoppi tuli kahden työviikon jälkeen sillä oksentelu muuttui miltein tauottomaksi ja olo aivan mahdottomaksi. Tästä alkoikin pitkä sairasloma joka päättyi vasta syyskuun puolivälin jälkeen.

Syyskuu

Syyskuu jatkui samoissa merkeissä kun elokuukin. Syyskuun alussa 5.9 vietimme ensimmäistä hääpäiväämme. Ainoat kuvat elokuu-syyskuusta onkin nämä kuvat hääpäivältä. Olo jatkui sanoinkuvaamattoman huonona ja ramppasin lääkärissä. Kokeilin joitakin lääkkeitä pahoinvointiin, mutta niistä ei ollut merkittävää apua. Vain lepo ja ämpäri auttoivat.


 Petri ilahdutti kuitenkin vaimoaan ihan älyttömän upealla kimpulla ja kakkupaloilla. Muistaakseni kakkupalat herkuteltiin yhdessä, jonka jälkeen tyhjensin vatsan sisällön vessanpönttöön. Tämä oli tätä aikaa.


Syyskuussa meillä oli jännät paikat. Kerroimme vanhemmillemme odottavamme vauvaa. Olin paketoinut lahjat valmiiksi molemmille. Lahjapaketista löytyi isovanhempien täyttökirja. Omat vanhempani arvasivat heti otsikon luettuaan mistä on kysymys. Olin tilannut leipomosta vielä kakun jonka haimme autosta kertomisen jälkeen. Jännittävä päivä, yllätys oli säilynyt ja oli hauskaa yllättää jokainen perheenjäsen vuoronperään!


 Lokakuu

Lokakuu alkoi  paremmissa merkeissä. Pahoinvointi ei todellakaan ollut lakannut tässäkään raskauden vaiheessa kokonaan vaikka viikkoja oli jo kasassa hyvän verran. Lokakuun alku meni edelleen sohvalla väsymystä töiden jälkeen pois nukkuen. Netti shoppailu alkoi kuitenkin houkuttaa ja vauvatavaraa alkoi pikkuhiljaa kasaantua kotinurkkiin. Lokakuussa löysin meille täydellisen pinnasängyn jonka Petri haki heti seuraavanapäivänä. Vauvanhuoneen sisustus oli kovasti mielessä ja vaatevuori alkoi kasvaa. Lokakuun loppupuolella aloitimme kylpyhuonerempan ja vauvanhuone rempan jotta kaikki ehdittäisiin saamaan ajoissa valmiiksi ennen vauvan syntymää. Oikeastaan tunsin vihdoinkin taas eläväni kun pääsin tekemään jotain omilla käsillä. Kahden kuukauden vuodelepo ja täysi tekemättömyys väsytti ja ärsytti. 




 Marraskuu


Marraskuu oli jännittävä kuukausi. Marraskuuta oltiin odotettu monesta syystä. Marraskuun lopussa tulleet veronpalautukset oli sijoitettu remppahommiin jo ennen tuloaan.. Marraskuun puolessavälissä kävimme katselemassa vauvaa taas ultraäänimonitorin läpi, ja saatiin myös kuulla kumpaa sukupuolta meidän tuleva pienokainen on. Sukupuolta tärkeämpää oli tietysti se että tässä vaiheessa että vauva on terve. Meinasi unohtua kysyä koko kysymys kun jännättiin vaan kohta kohdalta että onhan asiat niinkun pitää. Jännä juttu että sitä rakenneultraa niin kovasti odotti, ja sitten toisaalta siellä ollessa toivoin vaan että pääsisin äkkiä pois sieltä. Tiedän itseni ja haluan vaan nopeasti kuulla miten asiat on. Tarkemman tarkastelun seurauksena ei löytynyt mitään poikkeavaa. Hymyssäsuin lähdettiin kotia kohti. Marraskuussa isäni remontoi kylpyhuonetta monena päivänä ja veljenikin oli apuna. Purkuhommat edistyivät meidän ollessa töissä. Iso kiitos heille <3

Marraskuussa käytiin äini kanssa shoppailureissulla Tallinnassa. Kaikkea pintä ihanaa tuli mukaan vauvaa varten. 


 Joulukuu

Jännitin koko syksyn saanko jouluksi lomaa. Vuoropäiväkotityö kun asettaa muutenkin erilaiset haasteet työvuorosuunnittelulle ja näin uutena työntekijänä minulla ei uudessa kunnassa ole lomapäiviä mahdottomasti kertynyt. Onneksi sain toivomani lomapäivät jouluaaton jälkeiselle viikolle ja sain keskittyä joulunviettoon kaikessa rauhassa. Joulu on ehdottomasti minulle vuoden isoin ja tärkein juhla joten olen kiitollinen niistä muutamista lomapäivistä mitä sain. Ehti vähän huilatakkin arjen keskellä ja nauttia. Joulukuun alkupuolelta asti ovat osaksi arkea muodostuneet liitoskivut tulleet tutuiksi. Kävely on vähän niin ja näin ja voimia koetellaan.



Nyt vuoden ensimmäisenä päivänä ei tulevaisuutta voisi ajatella mitenkään muuten kun odottavan onnellisesti. Meidän vuosi 2017 tulee olemaan ikimuistoinen ja ainutkertainen. Meillä on juuri nyt kaikki hyvin. Eläimet voivat hyvin, me voimme hyvin ja masussakin voidaan hyvin. 
Nyt toivotamme kaikkea hyvää teille jokaiselle vuoteen 2017! 


4 kommenttia:

  1. Kaikkea hyvää myös teidän perheelle! Ihanaa odotusaikaa <3

    VastaaPoista
  2. Ja tänä vuonna Viannen pohjoistuuli tuo mukanaan vauvan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo juurikin niin. Uskon että sitä vähän väkisinkin rauhoittuu siihen vauva arkeen ja jää kaikki remppa puhteet vähemmälle. Sitten on varmasti ihan riittävästi puuhaa siinä perusarjen pyörityksessä ☺️

      Poista

Kiitos viestistäsi! Olisi mukavaa, jos jättäisit myös nimimerkin kommentoidessasi anonyymisti :)